Workplace Intelligence -analytiikka myös syväluotaa, millaisia erilaisia rooleja yksilöillä ja tiimeillä on – miten työskentelytyylit eroavat; kuka kaipaa ääntä ja elämää ympärilleen, kuka tarvitsee hiljaista tilaa.
”Olemme luoneet erilaisia työntekijäprofiileja, joiden tarkempaa käyttäytymistä voidaan analysoida työympäristöanalytiikan avulla – ja tätä kautta kaikkien EY:läisten tarpeet voidaan ottaa jatkossa paremmin huomioon”, kertoo Wiik.
Etätyöstä etutyöhön?
Pandemian jälkeisessä maailmassa moni organisaatio on tuskaillut, että väkeä ei enää saa palaamaan konttorille kirveelläkään. Mikä sitten auttaisi? – Yksi vaihtoehto on korvata korona-ajan Teams-keskeisyys aidolla tiimikeskeisyydellä, jossa on jälleen serendipiteettiä eli onnekkaita kohtaamisia.
”Niin sanottuja kahvipöytäkeskusteluja tarvitaan, koska epämuodollinen vuorovaikutus on hyvä kasvualusta uusille ideoille, jotka vievät koko organisaatiota eteenpäin. Kun tiimi saadaan fyysisesti koolle samaan paikkaan, hyviä asioita tapahtuu”, Patrik Etelävuori uskoo.
Työnteon murros – ja sitä tukeva työympäristö – edellyttää tietenkin myös johtamista, viestintää ja ihmisten innostamista. ”Työympäristö pitäisi nähdä kokonaisvaltaisemmin yrityksen tavoitteiden mahdollistajana. Yrityksen johdon täytyy näyttää mallia siinä, miten muutokseen suhtaudutaan”, linjaa Etelävuori.
Avoimuus eka, avoimuus vika
EY:llä yksi ”muutostyökalu” on ollut viikoittainen Q&A-klinikka, jossa tulevaan muuttoon – ja työympäristöihin yleensä – liittyviä asioita on voitu puida porukalla. Avoimuuteen ja rehellisyyteen nojaava sessio on ollut väen suosiossa, kertoo Eeva Wiik.
”Klinikassa on tärkeää myös se, että meillä on kykyä reagoida työntekijöiden tarpeisiin ja ajaa läpi muutoksia tarvittaessa hyvin nopeasti.”
Wiik ja Etelävuori tietävät, että maailma ei ole valmis syyskuisen muuttopäivän jälkeenkään. ”Kehittäminen ei lopu, koska aina löytyy parannettavaa. Olemme kuitenkin luottavaisia, että kuljemme koko ajan oikeaan suuntaan”, summaa Etelävuori.