Vastuullisuus on noussut osaksi suomalaisten pörssiyritysten johdon palkitsemisjärjestelmiä. ESG-mittarit ovat yleistyneet voimakkaasti 10 viime vuoden aikana, mutta silti suomalaisjohtajia mitataan ja palkitaan vastuullisuusmittareilla selkeästi harvemmin kuin esimerkiksi heidän ruotsalaisia tai tanskalaisia kollegoitaan. ESG-mittarien rooli palkitsemisessa sekä muut pörssiyritysten johdon palkitsemiseen liittyvät tuoreet tiedot selviävät konsulttiyhtiö EY:n uusimmasta Ylimmän johdon palkitseminen Suomessa vuosina 2015–2022 -raportista. EY julkaisee kyseisen raportin nyt seitsemättä kertaa.
Yritysten vastuullisuustavoitteet ovat tulleet mukaan lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin ja siten myös osaksi tulospalkitsemista. Kaikkien large- ja mid-cap -yritysten kannustinohjelmista 20 prosentissa oli mukana ESG-mittareita.
”Vielä vuonna 2019 vastuullisuus näkyi ylimmän johdon palkitsemisessa harvakseltaan, ja käytössä olevat mittarit painottuivat lähinnä sosiaaliseen vastuullisuuteen, kuten työturvallisuuteen ja henkilöstötyytyväisyyteen. Ne ovat edelleenkin yleisimmät vastuullisuuteen liittyvät mittarit, mutta myös ympäristövastuuseen liittyvät mittarit nousevat nyt yhä useammin palkitsemiskriteereihin”, kertoo palkitsemiseen liittyvistä konsultointipalveluista vastaava johtaja Hannu Tyyskä.
Vaikka ESG-mittarit osana tulospalkkiojärjestelmää ovat yleistyneet Suomessa voimakkaasti viimeisen 10 vuoden aikana, ne ovat edelleen selvästi yleisempiä esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa.
ESG-mittareiden yleistymistä ovat vauhdittaneet muutokset sääntelyssä ja sijoittajien vaatimukset. Muun muassa tammikuussa 2023 hyväksytty EU:n Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) -kestävyysraportointidirektiivi modernisoi yritysten kestävyysraportointia. CSRD velvoittaa yleisen edun kannalta merkittäviä yhtiöitä (yli 500 työntekijää) raportoimaan sosiaali- ja ympäristöaspekteihin liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista sekä toimintansa vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön.
Suurin osa käytetyistä ESG-mittareista liittyy sosiaaliseen vastuuseen (43 %) ja ympäristöön (28 %) tai ovat yhdistelmiä vastuullisuuden eri osa-alueista. Sosiaaliseen vastuuseen liittyvillä suoritusmittareilla mitattiin muun muassa työntekijöiden vaihtuvuutta, sitoutumista, työtapaturmien määrää, asiakas- ja työntekijätyytyväisyyttä, sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa ja henkilöstön monimuotoisuutta. Ympäristöön liittyvillä suoritusmittareilla mitattiin muun muassa kasvihuonepäästöjä ja energiankulutusta. Osa ESG-mittareista mittasi myös hyvää hallintotapaa, menestystä kansainvälisissä ESG-indekseissä ja arvioinneissa sekä ESG-luokituksen parantamista.
”Kehitettävääkin vielä löytyy, sillä vastuullisuuden painoarvo osana palkitsemismittareita on edelleen varsin pieni, eli sen vaikutus lopulliseen palkitsemiseen ei ole suuri. ESG-mittareiden käyttäminen osana tulospalkkiojärjestelmää olisi kuitenkin tehokas tapa edistää pitkän aikavälin vastuullisuustavoitteita, ja se kytkisi vastuullisuuden aidosti johtamiskäytäntöihin”, Tyyskä toteaa.
Toimitusjohtajien palkkiot ovat laskeneet large cap -yhtiöissä
Yhtiön koko vaikuttaa selvästi siihen, miten yritys palkitsee johtoaan. Toimitusjohtajien, johtoryhmien ja hallitusten palkkiot voivat olla large cap -yhtiöissä moninkertaisia mid cap -yhtiöiden johdon palkkioihin verrattuna. Vuonna 2022 suurimpien large cap -yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaiskompensaation mediaani oli kolminkertainen pienempien mid cap -yhtiöiden toimitusjohtajiin verrattuna. Hallitusten jäsenten ja puheenjohtajien palkkiot olivat large cap -yhtiöissä kaksinkertaisia mid cap -yhtiöihin verrattuna.
Vuonna 2022 mid cap -yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaiskompensaation mediaani oli 556 000 euroa, ja large cap -yhtiöiden toimitusjohtajilla vastaava summa oli 1 735 000 euroa.
Mid cap -yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaiskompensaation mediaani nousi edellisvuodesta 12 prosenttia, kun large cap -yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaiskompensaation mediaani laski 7 prosenttia.
”Toimitusjohtajien kokonaiskompensaation mediaanin vaihtelu viime vuosina selittyy pitkälti maksettujen pitkän aikavälin kannustinpalkkioiden muutoksilla. Pitkällä aikavälillä johtoryhmän ja toimitusjohtajien kokonaispalkitseminen on pysynyt kuitenkin jokseenkin samalla tasolla”, Tyyskä sanoo.
Johtoryhmän keskimääräisen jäsenen kokonaiskompensaation mediaani mid cap -yhtiöissä vuonna 2022 oli 265 000 euroa, ja laskua edellisvuodesta tuli 6 prosenttia. Large cap -yhtiöissä kokonaiskompensaation mediaani puolestaan nousi 8 prosenttia 637 000 euroon.
Aiempien vuosien tapaan hallituksen puheenjohtajan tyypillinen palkkio oli vuonna 2022 noin kaksinkertainen hallituksen jäseniin verrattuna. Nämäkin palkkiot ovat yhteydessä yrityksen kokoon: large cap -yhtiöissä mediaanipalkkiot ovat noin kaksi kertaa suurempia kuin mid cap -yhtiöissä. Vuonna 2022 mid cap -yhtiöissä jäsenen ja puheenjohtajan mediaanipalkkiot olivat 30 000 ja 60 000 euroa, kun large cap -yhtiöissä vastaavat mediaanipalkkiot olivat 62 000 ja 128 500 euroa. Large cap -yhtiöiden hallitusten mediaanipalkkioissa ei ollut tapahtunut juuri muutoksia viimeisen muutaman vuoden aikana, mutta mid cap -yhtiöissä sekä hallitusten jäsenten että puheenjohtajienkin mediaanipalkkiot ovat nousseet selvästi.
Raportin tuloskoonneissa on hyödynnetty julkisista lähteistä koottua tietoa. Tarkastelun kohteena ovat vuodet 2015–2022. Vuoden 2022 tiedot on kerätty niistä large cap- ja mid cap -yhtiöistä, jotka olivat julkistaneet palkitsemisraporttinsa 23.4.2023 mennessä. Organisaatioiden luokittelu raportissa noudattaa Helsingin pörssin OMX-indeksin kokoluokittelua: large cap -yhtiöihin kuuluvat yhtiöt, joiden markkina-arvo on yli miljardi euroa, ja mid cap -yhtiöihin ne, joiden markkina-arvo on 150 miljoonaa–1 miljardi euroa. Koska suomalaiset yhtiöt raportoivat palkitsemisen koko johtoryhmän (pl. toimitusjohtaja) tasolla, keskimääräiset henkilötasoiset summat on laskettu johtoryhmän jäsentä kohti, ja tämän tiedon perusteella mediaani.
Tutustu raporttiin: Ylimmän johdon palkitsemisen trendit
