Rohkeutta työnhakuun – osatyökykyisenä urapolkua rakentamassa

Tilintarkastajana työskentelevä Taru kertoo kuinka työarki sujuu narkolepsian kanssa.

Kirjoittaja: Taru Matilainen, Audit Associate, EY

Aloitin EY:llä joulukuussa 2022 Kuopion toimistolla tilintarkastajana ja tätä ennen olin tilitoimistossa taloushallinnon asiantuntijana noin viisi vuotta. Koulutukseltani olen taloushallinnon tradenomi. Olen osatyökyvyttömyyseläkkeellä narkolepsia-katapleksian takia ja teen EY:llä puolikasta työaikaa. Narkolepsia on erittäin laaja sairaus, joten kirjoitan vain pintaraapaisun siitä, miten se vaikuttaa arkeeni.

Jokaisen meidän elämässä on paljon muutakin kuin työ, minkä vuoksi work-life tasapainoon kannattaa kiinnittää huomiota. Työn ei tulisi kuormittaa niin paljoa, että kaikki vapaa-aika menee pelkästään toipumiseen. Tätä tasapainoa voidaan edesauttaa myös työpäivän aikana.

EY on tukee tätä tasapainoa tarjoamalla muun muassa joustavat työajat, etätyömahdollisuuden sekä mahdollisuuden ottaa taukoja kesken työpäivän rauhallisessa tilassa. Työhyvinvoinnin ja jaksamisen tukena on myös laaja työtervyshuolto, jonka puoleen voi kääntyä tarpeen tullen. Hyvinvoiva työntekijä on eduksi yritykselle ja hyvinvointiin panostava työnantaja on eduksi työntekijälle.

Vähän vaan väsynyt?

Narkolepsia on neurologinen sairaus, joka aiheuttaa voimakasta päiväaikaista väsymystä ja nukahtamiskohtauksia, joita vastaan on miltei mahdotonta taistella. Nukahtamiskohtauksien väsymystä voisi verrata tavallisen ihmisen olotilaan kolmen vuorokauden valvomisen jälkeen. Aivoni ylikuormittuvat helpommin ja aivosumu on päivittäistä. Nukahdan aikalailla suoraan REM-uneen, minkä vuoksi näen unia jo viiden minuutin torkuilla.

Yöuni ei ole palauttavaa ja tarvitsen pidempiä aikoja palautumiseen ihan arkipäiväisten asioiden jälkeen. Joudun esimerkiksi tekemään arjessa valintoja, että käynkö yhtenä päivänä töissä, liikkumassa, ruokakaupassa vai teenkö ruokaa ja leikin lapseni kanssa. En siis pysty vapaapäivänäkään tekemään läheskään kaikkea, mitä haluaisin tai ilman sairautta pystyisin. Kokonaisen (eli 8-16) työpäivän jälkeen en tee käytännössä mitään illalla kotona, puolikkaan päivän jälkeen jaksan paremmin tavanomaisia arkiaskareita.

Katapleksiassa lihakseni rentoutuvat äkillisesti tunnereaktioiden yhteydessä, mikä näkyy esimerkiksi kynien putoamisena käsistä. Kuten monissa sairauksissa, stressi pahentaa oireita ja pahenevat oireet aiheuttavat stressiä. Sairauteen ei ole parannuskeinoa, mutta hoidolla voidaan vähentää oireita. Narkolepsiaa hoidetaan muun muassa lääkkeillä, säännöllisellä elämänrytmillä ja suunnitelluilla päiväunilla. Elämä vaatii paljon tasapainoilua ja on tärkeää asettaa terveys kaiken edelle – piittaamatta muiden mielipiteistä.

Lue lisää narkolepsiasta Narkolepsiayhdistyksen sivulta.

Englanniksi: Project Sleep website.

Työnhaku toimintakykyrajoitteisena

Työnhaku osatyökykyisenä tai toimintakykyyn vaikuttavan sairauden kanssa voi olla hyvinkin stressaavaa. Vaikka terveydentilan takia ei saisi syrjiä työnhaussa, on silti vielä joissain paikoissa asenteet ja ennakkoluulot tiukassa. Tällöin työnhakijalla voi olla puntarin toisella puolella avoimuus ja rehellisyys, mutta samalla pelko jäädä rannalle työnhaussa.

Rekryprosessi EY:llä ilahdutti minua kovasti. Hain täysipäiväistä paikkaa, vaikka työkykyni ei täyteen työaikaan taivu. Hyvin harvoin vastaan tulee osa-aikaisia asiantuntijapaikkoja. Haastatteluvaiheessa toin ilmi omat erityispiirteeni, jotka otettiin erittäin hyvin ja asiallisesti vastaan.

Ennen haastattelua minua jännitti aika paljon. Ei niinkään itse haastattelu, vaan se, että tulisin paljastamaan oman tilanteeni haastattelijoille tietämättä heidän ennakkoasenteistaan neurologista sairauttani kohtaan. Pelkoni oli turha, sillä minuun suhtauduttiin hyvin asiallisesti haastattelutilanteessa. Toinen haastattelijoista työskenteli sattumalta itsekin osa-aikaisesti. Tämä loi toivoa siitä, että myös minulla olisi mahdollisuus edetä uralla sairaudestani huolimatta.

Haastattelussa keskustelimme hyvässä hengessä siitä, millaisia tukitoimia tarvitsisin työssäni ja millaisen työajan puitteissa minun olisi helpointa työskennellä. Keskityimme kuitenkin eniten olennaiseen, eli osaamiseeni ja taitoihini sekä siihen millainen olen työntekijänä. Parin päivän päästä sain puhelun, että olin tullut valituksi ja pian olivat myös sopimustekniset asiat osa-aikaiselle vakituiselle kuukausipalkkaiselle hoidettuna sekä nimet työsopimuksessa. Olen kokemukseni jälkeen hehkuttanut tutuilleni hienosti sujunutta rekryprosessia useaan kertaan.

Jos pystyt työskentelemään osa-aikaisesti, kannustan sinua hakemaan myös täyspäiväisiä työpaikkoja ja olemaan avoin haastattelussa. Eteesi voi nousta mahdollisuuksia, joita ei muuten tulisi. Jos olet oikea henkilö työhön, ovat kaikki muut asiat vain järjestelykysymyksiä.

Millaista on olla töissä EY:llä osatyökykyisenä?

EY:llä on mielestäni hyvin huomioitu osatyökykyisen erityisjärjestelyitä. En ole kohdannut syrjintää tai ennakkoluuloja. Päinvastoin, minut on otettu hyvin vastaan ja ilmapiiri on ollut kannustava sekä hyväksyvä alusta saakka. On ollut ilahduttavaa huomata, että olen turhaan jännittänyt asioita ennakkoon. Olen ollut avoin ja vastannut kollegoiden kysymyksiin ja pystynyt myös murtamaan ennakkoluuloja. Mainittakoon, että samalla viikolla, kun aloitin työt, oli EY:llä Disability Awareness -viikot. Olin erittäin vaikuttunut siitä, että tällaista järjestettiin!

Otan työpäivän aikana tarvittaessa päiväunia, minkä vuoksi minulla on toimistolla oma tyyny mukana. Olen myös sisustanut toimistolle itselleni lepopaikan neukkariin. Helsingin toimistosta löytyy myös lepohuone, joka on vapaasti käytettävissä ja tällaisia tiloja tarvittaisiin ihan kaikkiin työpaikkoihin.

EY:llä on käytössä hybridityömalli, joka toimii mainiosti ja tuo osaltaan esteettömyyttä työelämään. Itselleni etätyömahdollisuus on erittäin tärkeä ja lisää jaksamista, kun energiaa ei pala joka päivä työmatkoihin.

Toivoisin, että muissakin työyhteisöissä muistettaisiin laajemmin se, että esimerkiksi mikä toiselle työntekijälle on puolikas työaika, voi se vastata osatyökykyisellä fyysisesti kokonaista työaikaa. Nykyajan työelämässä olisikin tuntien kerryttämisen ihannointia tärkeämpää seurata, mitä niillä käytettävissä olevilla tunneilla on saanut aikaiseksi ja millainen on työn jälki sekä osaamisen taso.

Osatyökyvyttömyys ei tee työntekijästä vähemmän arvokasta verrattuna kokoaikaiseen työntekijään. Sairaudet, vammat tai perhesyistä johtuva osa-aikaisuus ei tarkoita sitä, etteikö voisi olla hyvinkin älykäs, lahjakas, tunnollinen tai vaikka koko toimiston tehokkain työntekijä.

Uralla eteneminen osatyökykyisenä ei ole aina itsestäänselvyys, mutta EY:llä urapolku on tasa-arvoinen ja työyhteisö pitää kaikkia työntekijöitään yhtä arvokkaina. Meillä toimintakykyrajoitteisilla on paljon annettavaa, kun saamme siihen vain mahdollisuuden. Monimuotoisuus on rikkaus työelämässä.

Vinkkejä toimintakykyrajoitteisille työnhakijoille:

• Ole avoin. Sinun ei tarvitse kertoa kaikkia terveystietojasi, mutta tilanteesi avaaminen auttaa rekrytoijaa ymmärtämään tilannettasi paremmin ja karistamaan ennakkoluuloja.
• Hae rohkeasti sinua kiinnostavia paikkoja.
• Mieti ennakkoon millaista tukea tarvitset työssä.
• Lausetta ”hyvän työntekijän mittari ei ole se, kuinka paljon tuntimäärällisesti pystyy töitä tekemään” saa käyttää vapaasti.

Vinkkejä työnantajille:

• Työpaikalle on hyvä järjestää rauhallinen lepotila, joka on avoin kaikille. Pienet lepotauot päivän aikana parantavat myös perusterveen työntekijän työhyvinvointia.
• Kysy, ole kohteliaan utelias ja heitä ennakkoluulot roskakoriin.
• Anna työntekijän itse kertoa, miten toimintakykyrajoite vaikuttaa työn tekemiseen.
• Luo tasavertaiset mahdollisuudet uralla etenemiseen ja sijoita monimuotoiseen työyhteisöön.