Tekoäly pääsi vapaaksi – nyt se pitää valjastaa

Tekoälyn rooli liiketoiminnassa kasvaa parhaillaan eksponentiaalisesti, ja samalla innovaatioiden johtaminen on noussut keskeiseksi tekijäksi yritysten menestyksessä.

Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että tekoäly on kuin irti päästetty villieläin. Henkilöstö hyödyntää sitä oma-aloitteisesti, ilman johdon ohjausta tai strategiaa. Siinä voi käydä huonosti tai hyvin huonosti.

Johtamisen puuttuessa uupuvat myös tekoälyn hyödyntämisen pelisäännöt. On hienoa, että ihmiset ovat innoissaan kokeilemassa tekoälyn, erityisesti generatiivisen AI:n ja Chat GPT:n tyyppisiä työkaluja, sillä se kertoo halusta hyödyntää uutta teknologiaa ja tehostaa omaa työtä. Tavallisella rivityöntekijällä ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia arvioida ilmaisten tai erittäin edullisten työkalujen riskejä, ja toisaalta niiden tuottamat hyödyt ovat todennäköisesti suhteellisen pieniä. Yrityksissä on siis päästetty irti jotain, mikä pitäisi kesyttää ja ohjata oikeaan suuntaan.

Yhdistämällä henkilöstön uteliaisuuden, uudet tekoälyteknologiat ja innovaatiojohtamisen voitaisiin luoda vahva perusta tulevaisuuden menestyksekkäälle liiketoiminnalle. Se ei kuitenkaan tapahdu vahingossa vaan vaatii johdon näkemystä ja aitoa innovaatiokulttuuria.

Tekoälyn tuomat mahdollisuudet ovat valtavat, ja se voi toimia katalysaattorina uusille ideoille ja liiketoimintamalleille. Jotta tekoälyä voidaan hyödyntää täysimääräisesti, innovaatioiden johtamisen on kuitenkin seurattava perässä. Tämä tarkoittaa sitä, että yritysten on muutettava perinteisiä johtamismallejaan vastaamaan teknologian tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Yritysjohtajien on ymmärrettävä, että tekoäly ei ole pelkästään tekninen työkalu vaan myös strateginen päätös. Se vaikuttaa organisaation kulttuuriin, toimintatapoihin ja liiketoimintamalleihin. Tehokas johtaminen vaatii siksi näkemyksellisyyttä ja kykyä nähdä tekoälyn pitkän aikavälin vaikutukset.

Valitettavasti startup-yrityksiä ja muutamia muita hyviä esimerkkejä lukuun ottamatta innovaatioiden johtaminen ei ole suomalaisyritysten vahvuus. Johto toimii usein kuin epävarmat vanhemmat leikkipuistossa: joko asiat kielletään tai sitten kuvitellaan, että mihinkään ei tarvitse puuttua, tekijät hallitsevat kyllä hommat itsestään.

Vaikka ChatGPT:n tyyppisiä työkaluja käytetään yrityksissä tällä hetkellä hyvinkin vapaasti, todelliset liiketoimintahyötyjä tuovat tekoälytyökalut vaativat ensinnäkin pohjalleen datastrategian. Toiseksi työkalut täytyy linkittää osaksi yrityksen olemassa olevia järjestelmiä ja rakentaa järjestelmäkokonaisuus, jossa tekoälystä on oikeasti hyötyä. Tämä tietenkin vie sekä aikaa että rahaa. Etenkin tällä hetkellä on vaarana, ettei sellaiseen haluta satsata.

Etenkin Suomessa on tapana, että vaikeina tai epävarmoina aikoina painetaan jarrua. Esimerkiksi läntisessä naapurimaassamme taantumat nähdään sen sijaan tilaisuutena, jolloin investoidaan, otetaan teknologista etumatkaa ja hyödynnetään sitten kasvun alkaminen täysmääräisesti.

Meillä joudutaan kasvun alkaessa voittamaan ensin lähtökitka, kun naapurissa juna on jo vauhdissa ja se menee lujaa.

Tekoälystä tulee todellinen kilpailutekijä yrityksille, mutta se ei tapahdu vahingossa. Tekoäly täytyy valjastaa, ja se vaatii johdolta näkemystä ja ennen kaikkea rohkeutta tarttua ohjaksiin. Suomalaisyrityksiin tarvitaan nyt rutkasti muutoksentekohalua ja -kykyä.