Vastuullisuuden edelläkävijät -raportin (Trailblazers of Sustainability) toisessa osassa jatkamme keskustelua vastuullisuusjohtajien kanssa organisaatioiden pyrkimyksistä kohti kestävämpää tulevaisuutta – keskittyen tällä kertaa valmistavaan ja raskaaseen teollisuuteen Suomessa.
Oletko valmis vastaamaan sääntelijöiden ja asiakkaiden kasvaviin vastuullisuusodotuksiin?
Globaali ESG-toimintaympäristö muuttuu vauhdilla, mikä haastaa yritykset mukauttamaan toimintansa uuteen liiketoimintaympäristöön. Muutosta ohjaavat neljä keskeistä voimaa. Uudet ja tiukentuneet ESG-määräykset, kuten CSRD, velvoittavat yrityksiä raportoimaan ympäristö- ja sosiaalivaikutuksistaan entistä kattavammin, siirtyen pois valikoivasta vapaaehtoisesta raportoinnista kohti aidompaa läpinäkyvyyttä. CDP:n tutkimuksen mukaan B2B-asiakkaat asettavat vastuullisuuden yhä korkeammalle prioriteeteissaan ja odottavat yhteistyökumppaneiltaan siihen liittyviä sertifikaatteja ja käytäntöjä, jotka voivat olla ratkaisevia liiketoimintaneuvotteluissa. Vastatakseen näihin odotuksiin yritykset arvioivat ja kehittävät yhä enemmän oman arvoketjunsa vastuullisuutta.
Samanaikaisesti yritykset tunnistavat vastuullisuuden strategisen tärkeyden, asettavat sille yhä suurempia tavoitteita ja pyrkivät olemaan alansa kärjessä innovatiivisten tuotteiden ja ratkaisujen tarjoajana. Viimeinen sysäys tulee sijoittajilta, jotka painostavat yrityksiä kohti avoimempaa ja tehokkaampaa ESG-raportointia. EY:n tutkimuksen mukaan peräti 88 prosenttia sijoittajista katsoo, että yritykset tarjoavat usein vain vähimmäistason ESG-tietoa, ja 73 prosentin mielestä yritykset ovat epäonnistuneet luomaan päätöksenteon tueksi tarvittavaa ESG-raportointia.
Tässä monitahoisessa ja haastavassa kontekstissa pyrimme ymmärtämään, kuinka vastuullisuuden edelläkävijät eivät vain sopeudu muutokseen, vaan myös aktiivisesti edistävät vastuullisuusagendaa. Jatkamme Vastuullisuuden edelläkävijät -raportin toisessa osassa keskustelua vastuullisuuden muutoksesta valmistavan- ja raskasteollisuuden parissa. Toimialan valinta on perusteltu: se on vastuussa yli 30 prosentista globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä (IPCC:n raportti) ja sillä on merkittävässä asemassa Suomen taloudessa, mikä tekee siitä tärkeän toimijan ilmastonmuutoksen torjunnassa.