Maailmanlaajuisesti yhä useampi kuluttaja harkitsee auton hankintaa. Seuraavan 24 kuukauden aikana jopa 51 prosenttia kuluttajista (7 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna) suunnittelee ostavansa auton.
Pohjoismaissa auton ostoaikeet seuraavat maailmanlaajuista trendiä. Muun muassa Norjassa 49 prosenttia (kasvua 15 prosenttiyksikköä) ja Ruotsissa 37 prosenttia (kasvua 10 prosenttiyksikköä) kuluttajista suunnittelee auton ostoa seuraavan 24 kuukauden aikana.
”Suomessa auton ostoa suunnittelee kolmannes kyselyyn vastanneista henkilöistä, ja näistä hieman reilu puolet aikoo ostaa auton vuoden sisällä. Suurempi osa suunnittelee käytetyn auton ostoa kuin muualla Pohjoismaissa”, kertoo partneri Roope Hyöky EY:ltä.
Ostoaikeiden kasvu ei ole siirtynyt sähköautoihin
Auton ostoaikeiden kasvu ei ole siirtynyt sähköautoihin (lataushybridi-, hybridi- ja täyssähköautoihin), sillä sähköauton ostoa harkitsevien määrä on noussut maailmanlaajuisesti vain kolme prosenttiyksikköä viime vuodesta (55 prosentista 58 prosenttiin) ja kysyntä 30 prosentista 55 prosenttiin vuosien 2020 ja 2023 välillä. Sähköautojen kiinnostuksen lasku näkyy erityisesti Yhdysvalloissa, jossa sähköauton ostoa harkitsevien osuus on romahtanut 48 prosentista 34 prosenttiin.
Pohjoismaissa sähköautot kiinnostavat eniten norjalaisia kuluttajia. Norjassa sähköauton ostoaikeet ovat kasvaneet 67 prosentista 72 prosenttiin vuoden aikana, ja täyssähköauton ostoa suunnittelee 44 prosenttia (kasvua 2 prosenttiyksikköä) kuluttajista. Naapurimaa Ruotsissa sähköauton ostoa harkitsevien osuus on laskenut 64 prosentista 59 prosenttiin vuodessa, ja täyssähköauton hankintaa harkitsee vain 19 prosenttia (laskua 6 prosenttiyksikköä). Tanskassa 62 prosenttia kuluttajista on lähdössä sähköautokaupoille ja näistä 26 prosenttia harkitsee täyssähköauton ostoa. Suomessa luvut ovat matalimmat: 49 prosenttia potentiaalisista auton ostajista harkitsee sähköautoa, ja täyssähköauton hankintaa pohtii vain 14 prosenttia.
”Kyselyn tulos ei yllätä. Kansallisilla päätöksillä on suuri vaikutus autokannan sähköistymiseen. Suomessa hallitus on tehnyt polttomoottoriautojen kauppaa edesauttavia päätöksiä laskemalla polttoaineveroa ja poistanut väliaikaisen tuen uusien sähköautojen ostajille. Nyt hallitus kaavailee sähköautoilijoiden verotaakan nostamista. Norjassa tavoitteena on nostaa päästöttömien autojen ensirekisteröinnit sataan prosenttiin ensi vuonna, ja siellä on hyvät kannustimet sähköautojen ostajille. Tämä näkyy suoraan myös kuluttajien ostoaikeissa. Sähköautojen kysynnän kasvun hidastumisen pitäisi viimeistään nyt soittaa kelloa autoteollisuudessa, energia-alalla ja hallituksissa, sillä sähköautot ovat liikkumisen tulevaisuus”, Hyöky sanoo.
Latausinfrastruktuuri, toimintamatka ja latausaika huolettavat potentiaalisia sähköauton ostajia
Useat tekijät pidättelevät sähköauton potentiaalisia ostajia: maailmanlaajuisesti 27 prosenttia sanoo olevansa huolissaan latausasemaverkostosta, 26 prosenttia sähköautojen toimintamatkasta ja 23 prosenttia sanoo, että sähköautojen lataaminen kestää liian kauan. Tuoreessa tutkimuksessa nousi esiin ensi kertaa myös akunvaihtokustannukset, jotka huolettivat 26 prosenttia potentiaalisia ostajia maailmanlaajuisesti. Suomessa kuluttajia pohdituttaa erityisesti latausinfrastruktuurin puute ja akunvaihtokustannukset.
”Monet kuluttajat suhtautuvat vielä varauksella sähköautoihin. Tarvitaan yhteistyötä koko ekosysteemissä eri toimijoiden välillä, jotta latausinfrastruktuuriin, toimintamatkaan ja akunvaihtokustannuksiin liittyvät kysymykset saadaan ratkaistua ja kuluttajat säilyttävät kiinnostuksensa sähköautoja kohtaan”, Hyöky jatkaa.
Sähköauton oston taustalla useampi motivaatiotekijä
Maailmanlaajuisesti korkeat polttoaineiden hinnat motivoivat kuluttajia sähköauton hankkimiseen: vuoden 2024 tutkimuksessa 37 prosenttia kuluttajista mainitsee polttoaineen hinnan pääsyyksi sähköauton ostoon. Ajoneuvon ympäristöystävällisyys vaikuttaa yhä vähemmän ostopäätökseen: viime vuonna enää 34 prosenttia kuluttajista mainitsi ympäristöystävällisyyden motivaationa sähköauton ostoon, kun vuonna 2021 luku oli 49 prosenttia.
”Suomessa sähköautojen ostoa harkitsevien motivaatiotekijöinä ovat kansainvälisen vertailuryhmän tapaan polttoaineiden hinnat ja sähköautojen ympäristöystävällisyys. Polttomoottoriautoihin kohdistuva EU-regulaatio ja valtioiden ilmastotavoitteet ohjaavat niin ikään sähköistymiseen”, Hyöky kertoo.
Ovatko kuluttajat kallistumassa kiinalaisten sähköautomerkkien puoleen?
Kiinalaiset automerkit ovat vallanneet jalansijaa viime vuosina. Kiinalaisten sähköautomallien osuus Euroopassa myydyistä sähköautoista kasvoi 0,4 prosentista 8 prosenttiin vuosien 2019 ja 2023 välillä.
EY:n raportin mukaan 12 prosenttia sähköauton hankintaa suunnittelevista eurooppalaisista kuluttajista on asettanut ainakin yhden kiinalaisen automerkin kolmen suosikkinsa joukkoon. Aasia-Tyynenmeren alueella kiinalaiset automerkit ovat suuremmassa suosiossa, sillä jopa 30 prosentilla kuluttajista kiinalainen automerkki on kolmen suosituimman joukossa.
”Kiinalaisilla sähköautomerkeillä on ollut melko näyttävät 12 kuukautta. Ne ovat saavuttaneet menestystä ympäri maailmaa ja laajentumassa länsimaihin. Kiinalaisten sähköautojen suosion taustalla Pohjoismaissa on kuluttajien arvostama hinta-laatusuhde ja houkuttelevat mallit. Kiinalaiset automerkit kiinnostavat Suomessa, sillä kyselyn mukaan suomalaiset kuluttajat preferoivat autoissa keskihintaisia vaihtoehtoja, kun taas muualla Pohjoismaissa premium-luokat ovat suositumpia ja kiinalaiset automerkit tarjoavat kohtuuhintaisia vaihtoehtoja. Toisaalta kiinalaisten automerkkien tuloa jarruttaa EU:n kiinalaisille sähköautoille pian tulevat mojovat tullimaksut”, Hyöky sanoo.
Tutustu tutkimukseen englanniksi
EY:n Global Mobility Consumer Index -raportista:
EY:n Global Mobility Consumer Index (MCI) -raportissa tarkastellaan liikkuvuuden trendejä maailmanlaajuisesti. Kyselytutkimukseen osallistui yli 20 000 henkilöä 28 maasta (Australia, Itävalta, Brasilia, Kanada, Kiina, Kolumbia, Tšekin tasavalta, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Intia, Indonesia, Italia, Japani, Malesia, Meksiko, Alankomaat, Uusi-Seelanti, Norja, Singapore, Etelä-Korea, Espanja, Ruotsi, Thaimaa, Vietnam, Iso-Britannia ja Yhdysvallat) kesä- ja heinäkuussa 2024. Suomesta kyselyyn vastasi 500 henkilöä. MCI-raportti pyrkii myös arvioimaan kuluttajien auton ostopolkua ja tarjoamaan näkemyksiä kuluttajien asenteista liikkumisvaihtoehtoja ja kestävää kehitystä kohtaan
