Suomen yrityskauppamarkkinoilla on piristymisen merkkejä, ja yrityskauppojen määrä on kasvanut kolme vuosineljännestä peräkkäin. Vuoden toisella neljänneksellä tehtiin 154 yrityskauppaa Suomessa, mikä on kuitenkin vielä 19 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana aikana. Keskimääräinen julkistettu kaupan arvo oli 165 miljoonaa euroa. Heikko talouden kasvu, korkeat korot ja ostajien sekä myyjien väliset arvostuserot hidastivat yrityskauppojen toteutumista.
Tiedot perustuvat konsulttiyhtiö EY:n Transaction Trends -raporttiin, johon kootaan kvartaaleittain tiedot Suomen yrityskauppamarkkinoiden trendeistä. Raportissa on mukana kaikki yrityskaupat, joissa on mukana suomalainen kohde, ostaja tai myyjä.
Vuoden toisella neljänneksellä kauppojen määrä nousi edellisen kvartaalin 130 kaupasta ja yrityskauppojen, joiden kaupan arvot on julkistettu, yhteenlaskettu arvo oli 6,3 miljardia euroa, mikä on huomattavasti enemmän kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä (0,8 miljardia euroa).
”On ilahduttavaa, että yrityskauppamarkkinassa on nähtävissä piristymisen merkkejä. Tutut markkinahaasteet, kuten rahoituksen hinta ja saatavuus, yleinen taloustilanne sekä ostajien ja myyjien väliset arvostuserot hidastivat transaktioiden toteutumista myös vuoden toisella neljänneksellä. Suomalaisyritysten kiinnostus divestointeihin on jatkunut, ja yritykset tarkastelevat strategiaansa sekä optimoivat portfoliotaan, mikä povaa yrityskauppamarkkinoiden vilkastumista”, toteaa EY Suomen toimitusjohtaja ja Pohjoismaiden yritysjärjestely-yksikön vetäjä Mikko Äijälä.
Yrityskaupat vähenivät viime vuoden vastaavasta ajasta lähes kaikilla toimialoilla. Teknologia, media ja tietoliikenne (Technology, Media & Telecommunications) oli aktiivisin toimiala 40 yrityskaupallaan, ja sen osuus kaikista Suomen yrityskaupoista oli 26 prosenttia vuoden toisella neljänneksellä. Yrityskaupat vähenivät eniten energiatoimialalla (Power & Utilities) ja teollisuudessa (Advanced Manufacturing & Mobility): niiden määrä laski 43 prosenttia ja 34 prosenttia. Ainoastaan kiinteistö-, hotelli- ja rakennusalalla (Real Estate, Hospitality & Construction) yrityskauppojen lukumäärä kasvoi (47 prosenttia) verrattuna viime vuoden toiseen neljännekseen. Ulkomaisten ostajien osuus yrityskaupoista oli 32 prosenttia, mikä kertoo merkittävästä kansainvälisestä kiinnostuksesta Suomen markkinoita kohtaan.
Suomalaiset pääomasijoittajat keskittyivät myymään omistuksiaan
Pääomasijoittajien osuus kaikista yrityskaupoista oli 28 prosenttia, mikä on linjassa kolmen vuoden (2021–2023) keskiarvon (28 %) kanssa. Näistä mainittakoon pääomasijoittaja Korona Investin kuvantamispalveluja tarjoavan SRK Groupin myynti Terveystalolle ja Sentica Partnersin infra-alan toimija TerraWisen enemmistöomistuksen myynti CapManille.
"Suomalaiset pääomasijoittajat ovat toteuttaneet yrityskauppoja kohtuullisella aktiivisuudella. Ulkomaiset sijoittajat ovat suomalaisia aktiivisempia löytämään uusia sijoituskohteita Suomesta, muun muassa Intera Partners julkisti juuri ohjelmistoratkaisuja kehittävän Roima Intelligence Holdingin myynnin kansainväliselle pääomasijoitusyhtiölle Corten Capitalille. Kotimaisten sijoittajien odotetaan aktivoituvan myös uusien sijoituskohteiden osalta, sillä suomalaisilla rahastoilla on käytettävissä sijoitettavaa pääomaa, mikä lisää painetta löytää sopivia kohdeyrityksiä sijoitusportfolioihin", Äijälä sanoo.
Toisen kvartaalin merkittävimpiä kauppoja
Vuoden toisen neljänneksen lopussa julkistettiin Suomen mittakaavassa kaksi suurta yrityskauppaa. Vakuutusyhtiö Sampo Oyj teki 2,2 miljardin euron ostotarjouksen 50,5 prosentista tanskalaisen vahinkovakuutusyhtiö Topdanmark A/S:n osakkeista. Verkkoyhtiö Nokia Oyj teki 1,5 miljardin euron ostotarjouksen yhdysvaltalaisesta verkkoratkaisuiden ja puolijohteiden valmistaja Infinera Corpin koko osakekannasta.
Julkiset ostotarjoukset jatkuivat myös Suomen pörssissä, kun Apollo Global Management Inc:n ja Rettig Group AB:n muodostama konsortio teki 181,7 miljoonan euron ostotarjouksen 37,47 prosentin osuudesta Suomessa listatusta sisäilmastoratkaisuja tarjoavasta Purmo Group Oyj:stä. Ostotarjouksen hintaa päivitettiin 174,8 miljoonaan euroon heinäkuussa pääomapalautuksen vuoksi. Muita merkittäviä neljänneksen kauppoja oli kiinteistöhuoltoyhtiö PHM Group Oy:n laajentuminen Sveitsiin Investis Holding SA:n kiinteistöpalveluliiketoiminnan ostolla ja HKScan Oyj:n tanskalaisen, kanapohjaisia valmisruokia tuottavan Rose Poultry A/S:n divestointi hollantilaiselle Plukon Food Group BV:lle.
Helsingin pörssin tuotto kääntyi positiiviseksi
OMXH25-indeksi nousi 2,3 prosenttia vuoden 2024 toisella neljänneksellä, ja viimeisen 12 kuukauden tuotto kääntyi positiiviseksi 1,6 prosenttiin. OMXH25:n kehitys oli linjassa Tukholman OMXS30-indeksin kanssa, mutta jäi yhä jälkeen Yhdysvaltojen S&P 500 -indeksistä, jota ovat erityisesti vetäneet teknologiayhtiöt.
Suomen listautumismarkkinoilla oli edelleen hiljaista toisella vuosineljänneksellä. Valopilkkuna oli Kempower Oyj:n siirtyminen päälistalle First North Growth Market -listalta. Muissa Pohjoismaissa listautumisantiaktiivisuus on ollut huomattavasti parempi: Nasdaq Tukholmaan listattiin viisi uutta yhtiötä ja kuusi Norjaan kesäkuun ollessa vuoden aktiivisin kuukausi Pohjoismaiden listautumisissa.
”Vaikka Pohjoismaissa listautumisissa on orastavaa virkoamista, Helsingin pörssin ovi ei vielä käy. Markkinassa on edelleen paljon epävarmuustekijöitä, jotka saavat yritykset odottamaan sopivaa hetkeä. Taustalla valmistelutyö on kuitenkin kiihtynyt, ja useat suomalaisyritykset harkitsevat listautumisvalmistelujen aloittamista, esimerkiksi Solar Foods on ilmoittanut valmistelujensa todennäköisesti alkavan kesälomakauden jälkeen”, Äijälä sanoo.
Vaikka Nasdaq Helsingissä ei nähty uusia listautumisia toisella neljänneksellä, suurten yhtiöiden, kuten Wärtsilän, Fortumin ja Cargotecin, osakekurssit ovat olleet hyvässä nousussa, sillä ne ylittivät ensimmäisen vuosineljänneksen tulostavoitteet haastavassa markkinaympäristössä. Nesteen ja Outokummun tulos jäi vaisuksi heikon markkinatilanteen ja kiristyneen kilpailun seurauksena.
”Euroopan keskuspankki laski ohjauskorkoaan kesäkuussa, ja odotetaan, että vuoden loppua kohti saatetaan nähdä vielä korkojen laskevan, mikä voisi elvyttää osakemarkkinoita myös Suomessa vuoden toisella puoliskolla. Toisaalta geopoliittinen epävarmuus voi taas viivästyttää päätöksentekoa”, Äijälä arvelee.
Tutustu raporttiin: EY Transaction Trends Q2 2024
