Jääkiekkoliiga on tehnyt historiallisen päätöksen ja päättänyt avata Liigan uusille Mestiksestä nouseville joukkueille kaudesta 2025/2026. Keskustelun keskipisteessä ovat olleet Jokerit ja Kiekko-Espoo, joista Kiekko-Espoo on jo ilmoittanut hakevansa Liiga-paikkaa jo ensi kaudelle kabinetin kautta. Joukkueiden mahdollisen Liigan nousemisen vaikutus olisi kokonaisuuden kannalta joukkueiden kokoa suurempi, ja Liigan yhteenlaskettu liikevaihto nousi lähelle 200 miljoonaa, todetaan konsulttiyhtiö EY:n jo viidettä kertaa julkistamassa SM-liigaseurojen taloudellista tilannetta käsittelevässä raportissa.
Jos Jokerit voittaa liigakarsinnan, nousee Liigaan ja palaa suurseuraksi, sen liikevaihto vastaa EY:n arvion mukaan noin 10-15 miljoonaa euroa.
”Lähes 15 miljoonan euron liikevaihtoon voidaan päästä, jos peli kulkee kaukalossa ja Helsinki Areena saataisiin käyttöön. Taloudellisilla mittareilla tarkasteltuna Jokerit olisi vähintäänkin HIFK:n kokoinen seura, etenkin, jos Helsinki Areena palaisi Jokerien kotiluolaksi. Tässä vertailua voi hakea Tampereen Nokia Areenan vaikutuksista”, arvelee Janne Aalto EY Suomen taloushallinnon neuvontapalveluista.
Kiekko-Espoon potentiaali puolestaan sijoittuisi suurseurojen tuntumaan, eli se olisi merkittävä, keskikokoinen liigaseura.
”Kiekko-Espoon liikevaihtopotentiaali on 8-10 miljoonaa euroa ja tähän voidaan päästä jos hyvä pöhinä pysyy yllä ja Espoon Metro Areena vetää yleisöä kasvavalla trendillä, kuten hyvin alkanut Mestis-taival osoittaa”, hän jatkaa.
Jos Kiekko-Espoo ja Jokerit nousisivat Liigaan, kasvaisi Liigan yhteenlaskettu liikevaihto arviolta noin 15-23 miljoonaa euroa huomioiden yhden ”pienemmän” seuran poistuminen liigakartalta. Näin ollen, 16 joukkueen sarja nostaisi yhteenlasketun liiketoiminnan 180-190 miljoonan euron suuruusluokkaan, kun huomioidaan myös muun liiketoiminnan, tukijoiden ja TV-sopimuksen vaikutukset.
Mitä Liigaan nouseminen vaatisi taloudellisesti?
Mestiksen kärkiseurat ovat liikevaihdoiltaan reilusti alle miljoonan euron joukkueita, Kiekko-Espoota ja Jokereita lukuun ottamatta. Liigassa pelaaminen puolestaan maksaa yli 5 miljoonaa euroa, jotta kulut pystytään kattamaan pitkäjänteisesti. Kärkiseurojen kustannukset nousevat yli 10 miljoonaan euroon.
”Liigaan nouseminen tuo joukkueille merkittävät TV-tulot sekä kasvattaa yhteistyösopimusten arvoa. Lippujen hinnat ja yleisömäärät nousevat. On tärkeä ymmärtää taloudellinen todellisuus: kysymys ei ole tulojen kaksinkertaistamisesta vaan kolmin- tai nelinkertaistamisesta, jotta päästään siihen, että kausi voidaan ylipäätään viedä läpi”, Aalto muistuttaa,
Yksittäisinä kuluina merkittävimmän kuluerän muodostavat pelaajien palkat eli henkilöstökulut.
”Mestiksen neljän kärkiseuran henkilöstökulut olivat viime kaudella keskiarvoltaan 400 000 euroa. Samaan aikaan Liigassa pelaajiin ja muuhun henkilöstöön käytettiin verrokkiryhmässä yli 3 miljoonaa euroa/seura. Ero on raaka ja se kertoo siitä, että Liiga on ammattisarja, kun taas Mestis ei sitä ole”, Aalto toteaa.
Jukureiden, Sportin ja KooKoon esimerkit osoittavat kuitenkin, että seurat voivat nousta Liigaan kannattavasti: ne ovat nostaneet tulopuolen noin 6 miljoonan euroon menojen kasvaen samassa suhteessa.
”Aikaisemmin Liigaan nouseminen ja Liigassa pelaaminen vaati bisneksen kaksin-kolminkertaistamista Mestiksesta. Vuonna 2023, se pitää pystyä kolmin-nelinkertaistamaan, jotta Liigakausi on mahdollista viedä taloudellisesti läpi. Menestyminen ja suurseuraksi kasvaminen vaatii kuitenkin volyymiin lähes kymmenkertaistamista”, Aalto toteaa.
Avoin sarja on kiinnostava, mutta taloudellisesti riskialtis sekä nousijoille että tippujille
Taloudellisella mittareilla tarkasteltuna avoin sarjasysteemi tuo valtavan kiinnostuksen loppukauteen häntäpään joukkueille.
”Mediahuomio ja yleisön kiinnostus on todella suurta, kun pelataan putoamiskarsintaa. Finaaleissa pelataan mestaruudesta, mutta putoamiskarsinnassa pelataan elämästä ja kuolemasta taloudellisilla mittareilla tarkasteltuna”, Aalto muistuttaa.
Mikäli halutaan malli, jossa sarja on auki ja hissiliikettä sarjojen välillä tapahtuu, tulisi se tehdä taloudellisesti niin, että kuilu ei ole sarjojen välillä liian suuri. Pienemmät seurat eivät voi paikata enää talouttaan kevätkaudella pelaajien tyhjennysmyynneillä suljetun sarjan tapaan. Nyt täytyy satsata loppuun asti, jotta sarjassa pystyy säilymään. Tämä asettaa myös taloudellista painetta seuroille joilla ei ole entuudestaan ylimääräisiä puskureita.
”Taloudellisesti ei ole kestävää, että tippuminen merkitsee lähes automaattisesti konkurssia ja vastaavasti nouseminen johtaa tilanteeseen, missä liigakauden läpivienti sekä liigalisenssin lunastus johtavat taloudellisesti merkittäviin vaikeuksiin. Pahimmillaan pelit on pelattu sekä tippujalla, että nousijalla”, Aalto toteaa.
Lisätietoja Katsaus liigaseurojen taloudelliseen tilanteeseen -raportista täällä.
